Käsitteiden sekamelska

Osallistuin tänään Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa järjestettyyn käsitetyöpajaan, jossa käsiteltiin kulttuuria, katsomusta, kieltä sekä ääri-ideologioita. Lyhyitä, yhteisiä aloitus- ja lopetustilaisuuksia lukuunottamatta olimme jakaantuneet neljään ryhmään edellä mainittujen käsitteiden mukaan. Ei ehkä kovinkaan yllättävää, että olin katsomus-ryhmässä.

Postdoc-tutkimukseni keskeinen käsite on uskontolukutaito, joka määritelmällisesti pitää sisällään myös sekulaarit katsomukset. Onko tämä riittävää, vai pitäisikö puhua myös katsomuslukutaidosta? Vai ihan vain katsomuslukutaidosta, ja määrittää katsomus uskonnon yläkäsitteeksi? Tällaisia olen työkseni pyöritellyt erilaisissa yhteyksissä.

Asiaa ei erityisemmin selvennä se, että aikalailla samaa tematiikkaa käsitellään myös esimerkiksi kulttuuri- ja katsomussensitiivisyyden, katsomustietoisuuden, katsomusreflektiivisyyden, uskonto- ja katsomusdialogin, ja monen muun käsitteen kautta. Vähemmästäkin menee pää pyörälle.

Tämä päivä oli varattu näiden asioiden möyhimiselle yhdessä kollegojen kanssa. Keskustelu paikantui kasvatustieteelliseen ja koulukontekstiin, ja enemmistö paikallaolijoista taisikin olla juuri kasvatustieteilijöitä. Itse olen viime aikoina tarkastellut uskontolukutaitoa ennen muuta poliittisessa kontekstissa, enkä tuntenut entuudestaan erityisen hyvin suomalaisen kasvatustieteen puolella käytyjä keskusteluja uskontoon ja katsomuksiin liittyen. Työpaja olikin minulle hyvä oppimisen paikka.

Päivän jälkeen pää oli ehkä entistäkin enemmän pyörällä. Tämän hetken fiilikseni on, että pitäydyn uskontolukutaidon käsitteessä, pitäen huolta, että a) määrittelen sen hyvin ja b) ilmaisen selkeästi, että käsite sisällyttää myös sekulaarit katsomukset. Näin ennen muuta siksi, että kansainvälinen tieteellinen keskustelu, johon haluan osallistua, käyttää käsitettä religious literacy. Samaan aikaan olen kyllä sitä mieltä, että katsomukset on se laajempi käsite, jonka alle uskonto sijoittuu. Ja että lukutaito on käsitteenä hankala. Huh!

Haluan kuitenkin myös tutustua tarkemmin kasvatustieteen puolella tehtyyn tutkimukseen ja siinä käytettyyn käsitteistöön. Eniten mieltäni jäi kutkuttamaan katsomustietoisuuden käsite, josta haluan lukea enemmän. Sain myös muutamia kiinnostavia kirjallisuusvinkkejä koskien mm. maailmankatsomuksen, uskonnon ja ideologian määrittelyä, joten lukemista lienee jälleen edessä.

Lopuksi vielä pari sanaa työpajasta työskentelymuotona. Yhteiset brainstormaukset, työpajat ja vastaavat ovat mielestäni mahtavia, etenkin kun oma työ sisältää paljon ihan yksikseen tehtävää peruspuurtamista. Silloin, kun ryhmässä on hyvä henki, on helppo ajatella ääneen ja tuoda esille hyvinkin keskeneräisiä ideoita. Näin oli tänäänkin, ja vaikka intensiivinen työskentely vei aikalailla mehut, oli minulla kotiintuomisina iso joukko uusia ajatuksia ja johtolankoja, joita lähteä seuraamaan. Samoin sain kirkastettua itselleni entistä paremmin niitä rajoituksia, joita uskontolukutaidon käsitteeseen liittyy.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s