Lukijapalautetta

Viikko sitten vietin muutaman antoisan päivän Turussa kansainvälisessä seminaarissa, joka oli osa uskontolukutaitoa käsittelevää Argumenta-hankettamme. Kaikkiaan meillä tulee olemaan seitsemän seminaaria vuoden 2020 loppuun mennessä. Kaksi ensimmäistä on nyt takana, ja kolmas kolkuttelee jo ovella.

IMG_6167.jpg

Turussa pohdimme uskontolukutaito-käsitteen antia niin tutkimukselle kuin julkisellekin keskustelulle, ja tulimme siihen tulokseen, että käsitteellä on enemmän annettavaa näistä jälkimmäiselle. Uskontolukutaitoon voidaan katsoa sisältyvän useitakin tekijöitä, mutta ainakin alustava yhteisymmärrys tuntui vallitsevan siitä, että uskontoihin (ja katsomuksiin ja uskonnottomuuteen) liittyvä tieto on merkittävää. Uskontolukutaitoisella henkilöllä on siis ainakin jonkinlainen yleissivistys myös näistä teemoista.

Pyrin omalla toiminnallani lisäämään nimenomaisesti tutkittua tietoa uskonnoista. Minusta uskonto on ilmiönä tavattoman mielenkiintoinen ja kiehtova, vaikka itse olenkin varsin maallistunut. Etenkin islamiin liittyy nykyään paljon asiatonta keskustelua, jopa kansanedustajien taholta, ja omalta osaltani pyrin tuomaan faktoja pöytään kaiken ”mutuilun” ja uhkakuvien maalailun keskelle. Niinpä jos burkinia käyttävästä naisesta kirjoitetaan, että kyseessä on miehensä alistama raukka säkissä, katson, että on syytä tuoda esiin tutkittua tietoa aiheesta.

Valitsen kuitenkin nk. taisteluni varsin tarkasti. Tämä johtuu ihan siitä, että vaikka pidän niin uskontolukutaitoa kuin tutkittua tietoa ylipäätään arvossa, en ole erityisen innostunut saamaan niskaani vihapuhetta tai loanheittoa, mitä verkossa on valitettavan paljon. Tätä olen joskus aiemminkin pohtinut. En siis lähde ihan jokaiseen Twitter- tai Facebook-keskusteluun mukaan.

Islam ei ole sieltä helpoimmasta päästä aiheita, ja koska kyseinen uskonto Suomen kontekstissa liittyy vahvasti maahanmuuttoon, on tuloksena haastava yhtälö. Nostan näitä aiheita aina aika ajoin somessa esiin, mutta mieluiten keskustelen niistä kasvokkain, esimerkiksi luennoilla. Tästä huolimatta olen tietoisesti pyrkinyt lisäämään aktiivisuuttani verkossa.

Näyttökuva 2019-11-10 kello 23.33.44

Selkeästi enemmän toimin uskontolukutaidon hyväksi Katsomukset.fi-verkkojulkaisun yhtenä päätoimittajista. Julkaisumme pyrkimyksenä on juuri uskontoja, katsomuksia ja uskonnottomuutta käsittelevän tutkimustiedon tuominen julkiseen keskusteluun ja kaikkien saataville, yleistajuisessa muodossa. Olen itsekin kirjoittanut Katsomuksiin tekstejä, myös islamista.

Muutama viikko sitten sain epäsuorasti lukijapalautetta yhdessä kollegani Teemun kanssa. Kyseessä on Satakunnan kansan tekstaripalsta, johon joku lukija oli lähettänyt seuraavan viestin:

Näyttökuva 2019-11-10 kello 23.02.22

Tämä lyhyt viesti ilahdutti isosti. Oli mukava huomata, että lukija kehotti tutustumaan tutkimuskirjallisuuteen, ja koki, että Teemun ja minun työ on mainitsemisen arvoista. Meillä on tälläkin hetkellä useampi yhteinen projekti kesken, joista etenkin yksi tulee toivottavasti osaltaan edistämään islamiin liittyvää lukutaitoa Suomessa. Mutta ei siitä vielä sen tarkemmin tässä vaiheessa.

Uskontolukutaito ja tutkittu tieto on ollut työssäni esillä muissakin merkeissä viime aikoina. Muutama viikko sitten osallistuin paneelikeskusteluun Helsingin kirjamessuilla. Siellä pohdin omalta osaltani miksi musliminaisten huivit ja hunnut – ja itse asiassa uskonto ylipäätään – on niin sensitiivinen aihe Ranskassa.

Kirjamessuilla sain myös kutsun vierailemaan Ranskaa käsittelevään podcastiin. Jakso äänitetään tulevalla viikolla ja odotan sitä jo innolla. Saa nähdä millaista lukijapalautetta siitä tulee.

Käsitteiden sekamelska

Osallistuin tänään Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa järjestettyyn käsitetyöpajaan, jossa käsiteltiin kulttuuria, katsomusta, kieltä sekä ääri-ideologioita. Lyhyitä, yhteisiä aloitus- ja lopetustilaisuuksia lukuunottamatta olimme jakaantuneet neljään ryhmään edellä mainittujen käsitteiden mukaan. Ei ehkä kovinkaan yllättävää, että olin katsomus-ryhmässä.

Postdoc-tutkimukseni keskeinen käsite on uskontolukutaito, joka määritelmällisesti pitää sisällään myös sekulaarit katsomukset. Onko tämä riittävää, vai pitäisikö puhua myös katsomuslukutaidosta? Vai ihan vain katsomuslukutaidosta, ja määrittää katsomus uskonnon yläkäsitteeksi? Tällaisia olen työkseni pyöritellyt erilaisissa yhteyksissä.

Asiaa ei erityisemmin selvennä se, että aikalailla samaa tematiikkaa käsitellään myös esimerkiksi kulttuuri- ja katsomussensitiivisyyden, katsomustietoisuuden, katsomusreflektiivisyyden, uskonto- ja katsomusdialogin, ja monen muun käsitteen kautta. Vähemmästäkin menee pää pyörälle.

Tämä päivä oli varattu näiden asioiden möyhimiselle yhdessä kollegojen kanssa. Keskustelu paikantui kasvatustieteelliseen ja koulukontekstiin, ja enemmistö paikallaolijoista taisikin olla juuri kasvatustieteilijöitä. Itse olen viime aikoina tarkastellut uskontolukutaitoa ennen muuta poliittisessa kontekstissa, enkä tuntenut entuudestaan erityisen hyvin suomalaisen kasvatustieteen puolella käytyjä keskusteluja uskontoon ja katsomuksiin liittyen. Työpaja olikin minulle hyvä oppimisen paikka.

Päivän jälkeen pää oli ehkä entistäkin enemmän pyörällä. Tämän hetken fiilikseni on, että pitäydyn uskontolukutaidon käsitteessä, pitäen huolta, että a) määrittelen sen hyvin ja b) ilmaisen selkeästi, että käsite sisällyttää myös sekulaarit katsomukset. Näin ennen muuta siksi, että kansainvälinen tieteellinen keskustelu, johon haluan osallistua, käyttää käsitettä religious literacy. Samaan aikaan olen kyllä sitä mieltä, että katsomukset on se laajempi käsite, jonka alle uskonto sijoittuu. Ja että lukutaito on käsitteenä hankala. Huh!

Haluan kuitenkin myös tutustua tarkemmin kasvatustieteen puolella tehtyyn tutkimukseen ja siinä käytettyyn käsitteistöön. Eniten mieltäni jäi kutkuttamaan katsomustietoisuuden käsite, josta haluan lukea enemmän. Sain myös muutamia kiinnostavia kirjallisuusvinkkejä koskien mm. maailmankatsomuksen, uskonnon ja ideologian määrittelyä, joten lukemista lienee jälleen edessä.

Lopuksi vielä pari sanaa työpajasta työskentelymuotona. Yhteiset brainstormaukset, työpajat ja vastaavat ovat mielestäni mahtavia, etenkin kun oma työ sisältää paljon ihan yksikseen tehtävää peruspuurtamista. Silloin, kun ryhmässä on hyvä henki, on helppo ajatella ääneen ja tuoda esille hyvinkin keskeneräisiä ideoita. Näin oli tänäänkin, ja vaikka intensiivinen työskentely vei aikalailla mehut, oli minulla kotiintuomisina iso joukko uusia ajatuksia ja johtolankoja, joita lähteä seuraamaan. Samoin sain kirkastettua itselleni entistä paremmin niitä rajoituksia, joita uskontolukutaidon käsitteeseen liittyy.

Artikkelini uskontolukutaidosta

Tänään julkaistiin Uskonnontutkija-lehdessä artikkelini Uskontolukutaito tutkimuksen kohteena. Diskursiivinen näkökulma. Teen artikkelissa metodologisen avauksen (suomalaiseen) uskontolukutaidon tutkimukseen muovaamalla uskontolukutaidon keskeisen kehittäjän, Adam Dinhamin, tulkintakehikon diskursiiviseen tekstitutkimukseen ja tutkijasta riippumattomasti syntyneen aineiston analyysiin sopivaksi. Yhdistän Dinhamin uskontolukutaidon tulkintakehikkoon diskurssihistoriallisen ja retorisen analyysin elementtejä ja luon oman lähestymistapani, jossa tarkastellaan aineistossa esiintyviä kategorisointeja, asenteita ja argumentaatiostrategioita.

Kevätlukukaudella olen tämän artikkelin lisäksi

* lähettänyt kustantajalle uskontolukutaitoa käsittelevän kokoomateoksen. Olen tuon teoksen kolmas toimittaja, ja yksi kirjoittajista yhteensä kolmessa artikkelissa.

* lähettänyt Suomea käsittelevän maakatsauksen Yearbook of Muslims in Europe -teokseen. Olen kirjoittanut katsauksen yhdessä kollegani kanssa. Kirja julkaistaan loppuvuodesta.

* kirjoittanut kaksi kirja-arviota, joista toinen on jo julkaistu. Kolmannen arvion kirjoitan loman aikana.

* sopinut mielenkiintoisesta teemanumerosta suomalaisen tieteellisen julkaisun kanssa.

Nyt hyvillä mielin lomalle!

macro photography of black sunglasses on sand
Photo by Ylanite Koppens on Pexels.com

Ensimmäinen Argumenta-tapaaminen

Järjestimme ensimmäisen tutkijatapaamisen Argumenta-hankkeemme ”Uskontolukutaito moniarvoisessa yhteiskunnassa” tiimoilta Helsingissä 16. – 17.4.2019. Tapaamisen teemana oli ”Tämän päivän lukutaidot” ja kansainvälisenä vieraanamme oli professori Adam Dinham Iso-Britanniasta.

Tapaaminen antoi ainakin minulle paljon uusia eväitä uskontolukutaito-käsitteen käyttämiseen omassa tutkimuksessani, mikä hyödytti suuresti uskontolukutaitoa käsittelevää artikkeliani, jota juuri kirjoitan. Artikkeli ilmestyy toivon mukaan alkukesästä.

Osana tapaamista järjestimme myös kaikille avoimen keskustelutilaisuuden uskontolukutaidosta ja sen tarpeesta. Keskustelutilaisuuden puhujina olivat professorit Adam Dinham, Martin Ubani ja Tuula Sakaranaho, ja itse toimin keskustelutilaisuuden vetäjänä. Jos sinua kiinnostaa kuulla tarkemmin uskontolukutaidosta, kannattaa ehdottomasti katsoa keskustelutilaisuuden tallenne.

Apurahauutisia

Tänään julkistettiin Suomen Kulttuurirahaston apurahapäätökset, ja rahoitusta saaneiden joukossa oli myös Katsomukset.fi-portaali, jonka päätoimittajana toimin. Portaali on osa laajempaa hanketta, jonka tavoitteena on edistää uskontolukutaitoa Suomessa. Mukana on tutkijoita Helsingin, Tampereen, Itä-Suomen sekä Lapin yliopistojen lisäksi myös Donner-instituutista ja Siirtolaisuusinstituutista. Samat henkilöt ovat niin Katsomukset-portaalin, kuin kaksivuotisen Argumenta-hankkeen takana, joka sekin on Kulttuurirahaston tukema.

On ollut hienoa huomata, että tärkeäksi katsomallemme teemalle löytyy myös rahallista tukea, ja siitä on kiittäminen ennen muuta Kulttuurirahastoa. Työ Katsomusten parissa on jo hyvässä vauhdissa, ja Argumenta-hankkeemme ensimmäinen tapahtuma on muutaman kuukauden päästä. Innostava työ on todella mahtava asia!