Tutkimus

Postdoc-tutkimus

Väitöksen jälkeisessä eli postdoc-tutkimuksessani keskityin uskontolukutaidon käsitteeseen. Tarkastelin käsitettä ja sen käyttöä suomalaisessa tutkimuksessa, ja pohdin uskontolukutaidon tutkimukseen liittyviä menetelmällisiä kysymyksiä. Kumpaankin liittyen olen julkaissut Uskonnontutkija-julkaisussa.

Kesällä 2020 Springer julkaisi yhdessä Tuula Sakaranahon ja Timo Aarrevaaran kanssa toimittamani uskontolukutaitoa Suomessa käsittelevän teoksen The Challenges of Religious Literacy. The Case of Finland. Suomen Kulttuurirahaston tuella teos julkaistiin kaikille avoimesti, eli open access. Teoksessa on mukana Teemu Pauhan kanssa kirjoittamani luku “There Is Freedom of Religion in Finland, But…” The Helsinki Mosque Debate. Lisäksi olin mukana kirjoittamassa teoksen johdantoa ja yhteenvetoa Tuulan ja Timon kanssa.

Osana postdoc-aikaani olin aktiivisesti mukana Suomen Kulttuurirahaston Argumenta-hankkeessa Uskontolukutaito moniarvoisessa yhteiskunnassa (2019-2021). Olin hankehakemuksemme pääasiallinen kirjoittaja ja toimin hankkeen toisena johtajana Tuula Sakaranahon rinnalla. Työryhmän yhteiskirjoittama monografia Uskontolukutaito suomalaisessa yhteiskunnassa (Gaudeamus) julkaistiin alkukeväästä 2023.

Postdoc-aikana sai alkunsa myös Teemu Pauhan kanssa toimittamani Suomalaiset muslimit –teos, joka ilmestyi Gaudeamuksen kustantamana alkukeväällä 2022.

Väitöstutkimus

Tarkastelin keväällä 2015 valmistuneessa väitöstutkimuksessani 2000-luvun Ranskassa käytyjä keskusteluita musliminaisten pukeutumisesta kansakunnan ja kansallisen identiteetin näkökulmasta. Työstin tutkimustani paitsi apurahatutkijana niin myös tohtorikoulutettavana Tuula Sakaranahon johtamassa Suomen Akatemian tutkimusprojektissa Ylikansallisen islamin hallinta.

Kiinnostuin laïcité-periaatteesta aikanaan Ranskassa asuessani, kun kuulin ensimmäistä kertaa, ettei ranskalaisissa kouluissa katsota suopeasti uskonnollisia tunnusmerkkejä. Suomalaisesta näkökulmasta katsottuna tämä tuntui erikoiselta, ja uteliaisuuteni heräsi. Laïcité-periaate määrittää uskonnon ja valtion suhdetta Ranskassa. Se on nykyisin tärkeä kansallisen identiteetin osa, mutta tämä asema ei ole muotoutunut ilman kiistoja ja neuvotteluita periaatteen tarpeellisuudesta ja sisällöstä. Viime vuosikymmeninä laïcitésta on puhuttu ennen kaikkea niin kutsutun huivikeskustelun (voivatko muslimitytöt käyttää uskonnollista tunnusmerkkiä, tässä tapauksessa huivia, valtion kouluissa) yhteydessä, mutta se näytteli myös osaa myös tuoreemmassa, kasvohuntujen käyttöä koskevassa julkisessa keskustelussa.

Väitöskirjatutkimuksessani keskityin analysoimaan paitsi päähuiveista niin myös burkan ja niqabin käytöstä 2000-luvulla käytyjä keskusteluita. Minua kiinnosti erityisesti se, kuinka näissä keskusteluissa luotiin ja ylläpidettiin ranskalaista identiteettiä suhteuttamalla sitä tiettyihin musliminaisten pukeutumistyyleihin, ja islamiin yleensä. Laïcité-periaate on vapauden, veljeyden ja tasa-arvon ohella niitä kansallisen identiteetin merkittäviä osasia, joiden kautta keskusteluissa pohdittiin päähuivien ja kasvot peittävän vaatetuksen soveltumista ranskalaiseen kontekstiin.

Väitöskirjani ja muiden julkaisujeni tiedot löydät täältä.