Löysin kesällä Rosebudin kirjakaupasta kortin, joka kuvaa hyvin fiiliksiäni. Kortti näyttää tältä.
Tuossa minä olen, jonkinlaisessa risteyksessä, miettimässä missä kaikissa asioissa (työ)elämässäni on ihan ok jatkaa vanhalla tutulla linjalla, ja mihin kaikkeen haluan uutta kulmaa, ellen peräti jotain päräyttävän erilaista kuin ennen.
Syksy toi tullessaan taas uuden pätkän: toimittuani vuoden yliopistonlehtorina, on nyt edessä vuosi tutkijatohtorina apurahan turvin. Voisin jatkaa väitöksen jälkeistä tutkimustani samalla linjalla kuin viimeiset pari vuotta, mutta uusi tulokulma houkuttaa. Miten valitsen, etenkin kun tiedän, että uutta tulokulmaa varten tarvitsisin ainakin kahden vuoden rahoituksen. Luotanko siihen, että rahoitus järjestyy, vai pitäydynkö vanhassa?
Näiden pohdintojen keskellä päätin uudistaa verkkosivuni, ja alkaa samalla kirjoittaa blogia säännöllisemmin. Vanhat sisällöt löytyvät pitkälti täältä edelleen, mutta jatkossa haluan keskittyä entistä enemmän tutkijan ja opettajan elämän kuvaamiseen ja pohtimiseen. Akateeminen pätkätyöläisyys sisältää omat hyvät ja huonot puolensa. Niistä haluan kirjoittaa, ja samalla kertoa akateemisen työelämän arjesta yleisemminkin.
Akateemisen pätkätyöläisen päiväkirja 