Käsitteiden sekamelska

Osallistuin tänään Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa järjestettyyn käsitetyöpajaan, jossa käsiteltiin kulttuuria, katsomusta, kieltä sekä ääri-ideologioita. Lyhyitä, yhteisiä aloitus- ja lopetustilaisuuksia lukuunottamatta olimme jakaantuneet neljään ryhmään edellä mainittujen käsitteiden mukaan. Ei ehkä kovinkaan yllättävää, että olin katsomus-ryhmässä.

Postdoc-tutkimukseni keskeinen käsite on uskontolukutaito, joka määritelmällisesti pitää sisällään myös sekulaarit katsomukset. Onko tämä riittävää, vai pitäisikö puhua myös katsomuslukutaidosta? Vai ihan vain katsomuslukutaidosta, ja määrittää katsomus uskonnon yläkäsitteeksi? Tällaisia olen työkseni pyöritellyt erilaisissa yhteyksissä.

Asiaa ei erityisemmin selvennä se, että aikalailla samaa tematiikkaa käsitellään myös esimerkiksi kulttuuri- ja katsomussensitiivisyyden, katsomustietoisuuden, katsomusreflektiivisyyden, uskonto- ja katsomusdialogin, ja monen muun käsitteen kautta. Vähemmästäkin menee pää pyörälle.

Tämä päivä oli varattu näiden asioiden möyhimiselle yhdessä kollegojen kanssa. Keskustelu paikantui kasvatustieteelliseen ja koulukontekstiin, ja enemmistö paikallaolijoista taisikin olla juuri kasvatustieteilijöitä. Itse olen viime aikoina tarkastellut uskontolukutaitoa ennen muuta poliittisessa kontekstissa, enkä tuntenut entuudestaan erityisen hyvin suomalaisen kasvatustieteen puolella käytyjä keskusteluja uskontoon ja katsomuksiin liittyen. Työpaja olikin minulle hyvä oppimisen paikka.

Päivän jälkeen pää oli ehkä entistäkin enemmän pyörällä. Tämän hetken fiilikseni on, että pitäydyn uskontolukutaidon käsitteessä, pitäen huolta, että a) määrittelen sen hyvin ja b) ilmaisen selkeästi, että käsite sisällyttää myös sekulaarit katsomukset. Näin ennen muuta siksi, että kansainvälinen tieteellinen keskustelu, johon haluan osallistua, käyttää käsitettä religious literacy. Samaan aikaan olen kyllä sitä mieltä, että katsomukset on se laajempi käsite, jonka alle uskonto sijoittuu. Ja että lukutaito on käsitteenä hankala. Huh!

Haluan kuitenkin myös tutustua tarkemmin kasvatustieteen puolella tehtyyn tutkimukseen ja siinä käytettyyn käsitteistöön. Eniten mieltäni jäi kutkuttamaan katsomustietoisuuden käsite, josta haluan lukea enemmän. Sain myös muutamia kiinnostavia kirjallisuusvinkkejä koskien mm. maailmankatsomuksen, uskonnon ja ideologian määrittelyä, joten lukemista lienee jälleen edessä.

Lopuksi vielä pari sanaa työpajasta työskentelymuotona. Yhteiset brainstormaukset, työpajat ja vastaavat ovat mielestäni mahtavia, etenkin kun oma työ sisältää paljon ihan yksikseen tehtävää peruspuurtamista. Silloin, kun ryhmässä on hyvä henki, on helppo ajatella ääneen ja tuoda esille hyvinkin keskeneräisiä ideoita. Näin oli tänäänkin, ja vaikka intensiivinen työskentely vei aikalailla mehut, oli minulla kotiintuomisina iso joukko uusia ajatuksia ja johtolankoja, joita lähteä seuraamaan. Samoin sain kirkastettua itselleni entistä paremmin niitä rajoituksia, joita uskontolukutaidon käsitteeseen liittyy.

Crazy new shit?

Löysin kesällä Rosebudin kirjakaupasta kortin, joka kuvaa hyvin fiiliksiäni. Kortti näyttää tältä.

Shit

Tuossa minä olen, jonkinlaisessa risteyksessä, miettimässä missä kaikissa asioissa (työ)elämässäni on ihan ok jatkaa vanhalla tutulla linjalla, ja mihin kaikkeen haluan uutta kulmaa, ellen peräti jotain päräyttävän erilaista kuin ennen.

Syksy toi tullessaan taas uuden pätkän: toimittuani vuoden yliopistonlehtorina, on nyt edessä vuosi tutkijatohtorina apurahan turvin. Voisin jatkaa väitöksen jälkeistä tutkimustani samalla linjalla kuin viimeiset pari vuotta, mutta uusi tulokulma houkuttaa. Miten valitsen, etenkin kun tiedän, että uutta tulokulmaa varten tarvitsisin ainakin kahden vuoden rahoituksen. Luotanko siihen, että rahoitus järjestyy, vai pitäydynkö vanhassa?

Näiden pohdintojen keskellä päätin uudistaa verkkosivuni, ja alkaa samalla kirjoittaa blogia säännöllisemmin. Vanhat sisällöt löytyvät pitkälti täältä edelleen, mutta jatkossa haluan keskittyä entistä enemmän tutkijan ja opettajan elämän kuvaamiseen ja pohtimiseen. Akateeminen pätkätyöläisyys sisältää omat hyvät ja huonot puolensa. Niistä haluan kirjoittaa, ja samalla kertoa akateemisen työelämän arjesta yleisemminkin.

Artikkelini uskontolukutaidosta

Tänään julkaistiin Uskonnontutkija-lehdessä artikkelini Uskontolukutaito tutkimuksen kohteena. Diskursiivinen näkökulma. Teen artikkelissa metodologisen avauksen (suomalaiseen) uskontolukutaidon tutkimukseen muovaamalla uskontolukutaidon keskeisen kehittäjän, Adam Dinhamin, tulkintakehikon diskursiiviseen tekstitutkimukseen ja tutkijasta riippumattomasti syntyneen aineiston analyysiin sopivaksi. Yhdistän Dinhamin uskontolukutaidon tulkintakehikkoon diskurssihistoriallisen ja retorisen analyysin elementtejä ja luon oman lähestymistapani, jossa tarkastellaan aineistossa esiintyviä kategorisointeja, asenteita ja argumentaatiostrategioita.

Kevätlukukaudella olen tämän artikkelin lisäksi

* lähettänyt kustantajalle uskontolukutaitoa käsittelevän kokoomateoksen. Olen tuon teoksen kolmas toimittaja, ja yksi kirjoittajista yhteensä kolmessa artikkelissa.

* lähettänyt Suomea käsittelevän maakatsauksen Yearbook of Muslims in Europe -teokseen. Olen kirjoittanut katsauksen yhdessä kollegani kanssa. Kirja julkaistaan loppuvuodesta.

* kirjoittanut kaksi kirja-arviota, joista toinen on jo julkaistu. Kolmannen arvion kirjoitan loman aikana.

* sopinut mielenkiintoisesta teemanumerosta suomalaisen tieteellisen julkaisun kanssa.

Nyt hyvillä mielin lomalle!

macro photography of black sunglasses on sand
Photo by Ylanite Koppens on Pexels.com

Uusi kirja-arvio

Teologisen Aikakauskirjan uusimmassa numerossa 2/2019 on kirja-arvioni Anabel Ingen kirjasta The Making of a Salafi Woman (2016). Salafismi on konservatiivinen islamin suuntaus, ja kirjassaan Inge kuvaa Lontoossa salafinaisten parissa tekemänsä kenttätyön tuloksia. Kiinnostavaa on muun muassa se, kuinka naiset pyrkivät noudattamaan salafismin tiukkoja ja tarkkoja sääntöjä, mutta käytännössä tekevät usein erilaisia kompromisseja. Lämmin lukusuositus!

Ensimmäinen Argumenta-tapaaminen

Järjestimme ensimmäisen tutkijatapaamisen Argumenta-hankkeemme ”Uskontolukutaito moniarvoisessa yhteiskunnassa” tiimoilta Helsingissä 16. – 17.4.2019. Tapaamisen teemana oli ”Tämän päivän lukutaidot” ja kansainvälisenä vieraanamme oli professori Adam Dinham Iso-Britanniasta.

Tapaaminen antoi ainakin minulle paljon uusia eväitä uskontolukutaito-käsitteen käyttämiseen omassa tutkimuksessani, mikä hyödytti suuresti uskontolukutaitoa käsittelevää artikkeliani, jota juuri kirjoitan. Artikkeli ilmestyy toivon mukaan alkukesästä.

Osana tapaamista järjestimme myös kaikille avoimen keskustelutilaisuuden uskontolukutaidosta ja sen tarpeesta. Keskustelutilaisuuden puhujina olivat professorit Adam Dinham, Martin Ubani ja Tuula Sakaranaho, ja itse toimin keskustelutilaisuuden vetäjänä. Jos sinua kiinnostaa kuulla tarkemmin uskontolukutaidosta, kannattaa ehdottomasti katsoa keskustelutilaisuuden tallenne.

Tutkimusuutinen Argumenta-hankkeesta

Argumenta-hankkeestamme ”Uskontolukutaito moniarvoisessa yhteiskunnassa” julkaistiin eilen Helsingin yliopiston viestinnän tekemä juttu. ”Tutkimustiedolla uskontolukutaidottomuutta vastaan” -tekstissä kerrotaan lyhyesti mistä hankkeessa on kyse ja miksi se on tarpeellinen.

Moni viimeaikainen uutinen on jälleen herättänyt julkista keskustelua, jossa ovat menneet termit sun muut sekaisin. Islam onkin yhtäkkiä sama kuin islamismi, ja jopa jihadismi. Muslimit vihaavat juutalaisia. Hijabin käyttö on merkki naisten alistetusta asemasta ja/tai haluttomuudesta integroitua. Asiat näyttäytyvät mustavalkoisempina kuin ne ovatkaan. Luulojen, stereotypioiden ja väärinkäsitysten tilalle tarvitaan tutkittua tietoa, ja juuri tietoon perustuva argumentointi on yksi uskontolukutaidon keskeisistä palikoista.

 

Apurahauutisia

Tänään julkistettiin Suomen Kulttuurirahaston apurahapäätökset, ja rahoitusta saaneiden joukossa oli myös Katsomukset.fi-portaali, jonka päätoimittajana toimin. Portaali on osa laajempaa hanketta, jonka tavoitteena on edistää uskontolukutaitoa Suomessa. Mukana on tutkijoita Helsingin, Tampereen, Itä-Suomen sekä Lapin yliopistojen lisäksi myös Donner-instituutista ja Siirtolaisuusinstituutista. Samat henkilöt ovat niin Katsomukset-portaalin, kuin kaksivuotisen Argumenta-hankkeen takana, joka sekin on Kulttuurirahaston tukema.

On ollut hienoa huomata, että tärkeäksi katsomallemme teemalle löytyy myös rahallista tukea, ja siitä on kiittäminen ennen muuta Kulttuurirahastoa. Työ Katsomusten parissa on jo hyvässä vauhdissa, ja Argumenta-hankkeemme ensimmäinen tapahtuma on muutaman kuukauden päästä. Innostava työ on todella mahtava asia!

Uskontolukutaitoa käsittelevä katsaus

Vuoden kuudes ja viimeinen julkaisuni tupsahti maailmaan sopivasti juuri ennen joulua. Uskonnontutkijaan kirjoittamassani katsauksessa käsittelen uskontolukutaitoa ja uskonnontutkimusta Suomessa. Kuten edellisessä postauksessani mainitsinkin, on uskontolukutaito osa työtehtäviäni jo nyt, vaikken varsinaisesti omaan tutkimukseeni ole vielä päässyt keskittymään.

Löydät uusimman Uskonnontutkijan numeron täältä, ja mikäli haluat suoraan lukemaan tekstiäni, löydät sen täältä.

 

 

 

Kurkistus tulevaan

Syyskuussa 2018 alkanut, nelikuiseksi kaavailtu Religion and the Digital World -apulaisprofessorin sijaisuuteni jatkuu vielä kevätlukukauden ajan. Näillä näkymin siirryn uskontolukutaitoa käsittelevän post doc -tutkimukseni pariin syksyllä 2019.

Uskontolukutaito on jo nyt kiinteä osa työtehtäviäni, vaikken vielä oman tutkimukseni parissa varsinaisesti työskentelekään. Minulla on työn alla useampi uskontolukutaitoa käsittelevä artikkeli, niin suomeksi kuin englanniksikin. Lisäksi olen mukana työryhmässä, joka sai Suomen Kulttuurirahastolta rahoituksen uskontolukutaitoa käsittelevään Argumenta-hankkeeseen vuosille 2019-2020.

Kevätlukukaudella on luvassa ainakin yhden kirja-arvion ja yhden artikkelin kirjoittaminen, opetusta, yksi tai useampi konferenssi, Argumenta-hankkeen ensimmäinen tutkijatapaaminen, sekä tietenkin oman tutkimuksen edistämistä. Ilolla eteenpäin!