Otetaas uusiksi

Ai niin mitä? No ne uudet tuulet. Puolisen vuotta sitten luulin tässä vaiheessa syksyä keskittyväni post doc -tutkimukseeni, mutta vielä mitä. Kesällä minulle tehtiin tarjous, josta en niin millään malttanut kieltäytyä. Teologisessa tiedekunnassa olevan Religion and the Digital World -apulaisprofessuurin viranhaltija siirtyi toisiin tehtäviin, ja tämän syksyn ajan sijaistan tuossa tehtävässä, yliopistonlehtorin nimikkeellä tosin.

Aihepiiri on mitä innostavin. Alunperin kiinnostus digitaalista viestintää ja teknologista kehitystä kohtaan lähti, noh, miehestä, ja etenkin VR-teknologian ja -sisältöjen kehityksessä pysyn edelleenkin kärryillä päivittäisten ruokapöytäkeskustelujen myötä. Omiksi alueikseni on vuosien varrella muotoutunut sisällöntuotanto ja opetusteknologia, ja viime vuosina olen kiinnostunut entistä enemmän edutech-yrityksistä sekä VR (Virtual Reality)-teknologian tuomista mahdollisuuksista opetukseen. Olen näistä teemoista kirjoittanut toisessa blogissani: pedagogisten opintojen aikaisista vierailuista Lightneerillä ja Mehackitilla, VR-näkökulmasta tekemästäni vierailusta Slushissa jne.

Myös Katsomukset-portaali, jonka koordinointi ja päätoimittajana toimiminen kuuluvat myös tämänhetkiseen työnkuvaani, on yksi esimerkki uskonnoista ja katsomuksista digitaalisessa maailmassa. Vihapuheen, polarisaation ja tahallisen(kin) väärinymmärtämisen aikana on tärkeää, että verkosta löytyy tutkimusperustaista tietoa uskontoihin ja katsomuksiin liittyen. Verkko kun tuntuu nykyään olevan se ensisijainen paikka, mistä tietoa haetaan.

Mitä on siis tapahtunut post doc -tutkimukselleni? Tällä hetkellä sen täysipäiväinen edistäminen on jäissä, mutta uskontolukutaito on mukana suuressa osassa tekemisiäni. Meneillään on aihepiiriin liittyvä kirjaprojekti, luvassa seminaarivierailu Rovaniemelle, missä pidän puheenvuoron uskontolukutaidosta, ja lisäksi Katsomukset toimii osaltaan juuri uskontolukutaidon edistäjänä, pyritäänhän sen avulla vahvistamaan asiallista ja asiapohjaista keskustelua yhteiskunnassamme.

Näillä siis mennään loppuvuosi ja luvassa on paljon kaikkea uutta ja innostavaa!

Islamin näkyvin symboli?

IMG_4422.jpg

Kesäkuussa julkaistiin Alexandra Bergholmin ja Riku Hämäläisen toimittama teos Katse pyhään. Näkökulmia uskonnon aineellisuuteen (Partuuna, 2018).

Teoksessa tarkastellaan muun muassa tiibetinbuddhalaista mandalaa, enkelitalismaania, ikonia, shamaanin rumpua, Australian aboriginaalien pyhää vuorta Ulurua, sekä tasankointiaanien kilpeä esimerkkeinä uskonnon aineellisuudesta.

Oma artikkelini käsittelee musliminaisten huiveja ja huntuja. Nostan esiin opillisen monitulkintaisuuden koskien musliminaisten pukeutumista, esittelen niitä lukuisia tapoja, joilla maailman musliminaiset pukeutuvat, ja pohdin huivin ja hunnun politisoitumista ennen muuta eurooppalaisessa kontekstissa.

Blogikuulumisia

Lopetin noin kuukausi sitten Ajatuksia opettamisesta & oppimisesta -blogini pitämisen. Ehdin kirjoittaa siihen 60 postausta, ennen kuin alkoi tuntua siltä, että jotain uutta on kehitettävä. Tuo uusi tulee olemaan post doc -tutkimukseeni liittyvä blogi, mutta siitä enemmän sitten alkusyksystä.

Blogitekstien kirjoittaminen ei kuitenkaan ole täysin jäänyt. Tänään julkaistiin muslimien paastokuukausi ramadania käsittelevä bloggaukseni Katsomukset-portaalissa :)

Musliminaiset & urheilu

Teologia.fi:n kevään teemanumero, Terve tosi ruumis!, on juuri julkaistu. Mukana asiaa uskonnosta ja jalkapallosta, joogasta, kisapapeista ja vaikka mistä! Mukana artikkelini ”Huivilla vai ilman? Musliminaiset urheilukilpailuissa”.

Urheilun ja uskonnon suhde on kiinnostanut minua vuosikausia, ja joskus ajattelin tehdä aiheesta tutkimustakin. Tätä ajatusta en ole vielä toteuttanut, mutta olen ilokseni voinut kirjoittaa muutaman lyhyemmän jutun aihepiiriin liittyen. Syksyisen juttuni tenniksen ja uskonnon risteymistä löydät täältä.

Uskontososiologia

Pitkä projekti on tulossa päätökseensä, kun Uskontososiologia-niminen perusteos julkaistaan aivan näin aikoina. Sain itselleni kirjoittajakappaleen tänään, ja ai että tuntui hyvältä.

Kimmo Ketolan, Tuomas Martikaisen ja Teemu Tairan toimittama, ja Eetoksen kustantama teos sisältää kaikkiaan 23 lukua, jotka valottavat uskontososiologian alaan kuuluvia teemoja. Oma kontribuutioni käsittelee uskontoa, nationalismia ja kansallista identiteettiä.

Oli hienoa olla mukana projektissa, joka toi yhteen näinkin suuren joukon suomalaisia tutkijoita, jotka tarkastelevat uskontoa sosiologisesta näkökulmasta.

Ja kirjalle luonnollisestikin vahva lukusuositus!