Häntiä

medium coat beige dog
Photo by Goochie Poochie Grooming on Pexels.com

Ei, en ole kirjoittamassa puudelien hännistä, vaikka puudeleista kovasti pidänkin. Koirakuumeeni olisi itse asiassa ihan oman postauksensa paikka.

Uuden työni rinnalla hoidan vanhan työni häntiä – kesken jääneitä projekteja – kuntoon. Onneksi nykyiselle työnantajalleni sopii, että hoidan näitä myös työajallani. Muussa tapauksessa voisi tirahtaa pieni kyynel.

Tajusin oikeastaan vasta uusien töiden jo alettua, että vanhatkin työt vievät aikaani vielä aika paljon. Huhtikuussa tarkastin kahden graduseminaarilaiseni opinnäytteet, ja nyt toukokuulle tuli vielä yksi. Tutkielmien lukeminen on itse asiassa hyvinkin mielenkiintoista ja opettavaista, eli ihan mieluinen häntä on kyseessä.

Eilen sähköpostiini kilahti yhteensä neljän eri artikkelin / katsauksen versiot tarkistettaviksi, ja tänään tuli vielä yksi lisää. Mitenköhän siinä niin kävi, että ne kaikki tulivat yhtä aikaa? Tai eivät sentään ihan kaikki, sillä huhtikuun puolella kävin läpi vielä kahden muun artikkelin oikovedokset.

Se, että artikkeleita nyt tippuu tarkistettavaksi kuin plussapalloja vanhassa K-kaupan mainoksessa – että plop plop plop vaan! – on sekin loppupeleissä erittäin positiivinen asia, sillä se tarkoittaa, että nuo artikkelit itse asiassa julkaistaan lähiaikoina.

Huhtikuussa tarkastamani artikkelit tulevat kirjaan, jonka julkaisu häämöttää jo muutaman viikon päässä. Kolme artikkelia tulee kirjaan, jonka julkaisua kaavaillaan heinäkuulle. Olen lisäksi yksi tuon kirjan toimittajista, joten saan vielä ennen lomia koko kirjankin luettavakseni. Lisäksi yksi katsaus julkaistaan alkusyksystä.

Tarkastamisen ja korjaamisen lisäksi minulla on myös uutta kirjoitettavaa postdoc-tutkimukseeni liittyen. Yksi luku on tulossa kirjaprojektiin, josta olen erityisen innoissani, ja lisäksi kirjoitan yhdessä muutaman kollegan kanssa kirjaa, josta toki siitäkin olen innoissani.

Harmillisesti yksi häntä jäi tänä keväänä hoitamatta, sillä jouduimme perumaan huhtikuun Argumenta-tapahtuman koronaepidemian takia. Osan tapahtumasta saamme toivottavasti toteutettua syksyllä. Ensi viikolla on tarkoitus suunnitella syksyn tapahtumia tarkemmin. Mitään varmaa ei kukaan tietenkään vielä tiedä, mutta jotain me järjestämme, vaikka sitten verkossa.

Häntien hoitaminen uusien töiden rinnalla on ajoittain raskasta, mutta en voisi ajatellakaan jättäväni esimerkiksi jo aloitettuja kirjoitusprojektejani kesken. On ilo saattaa ne valmiiksi!

Lasten tiedekysymykset

”Tiede ja oppiminen kuuluvat kaikille.” Näin lukee Helsingin yliopiston strategiassa, ja allekirjoitan näkemyksen täysin. Tutkijoiden kannalta tämä tarkoittaa viestimistä monenlaisille yleisöille. Välistä kirjoitetaan tiukkaa analyysia tiedeyhteisön arvioitavaksi, välistä taasen huomattavasti yleiskielisemmin vaikkapa blogiin. Ja välistä pääsee vastaamaan lasten kysymyksiin.

Helsingin Sanomien Lasten tiedekysymykset on minusta kerrassaan mahtava tiedepalsta. Lapset kysymykset ovat ihan helmiä! Vastaajien tehtävänä on muotoilla niin selkokieliset vastaukset, että pikkuväki ymmärtää. Tästä on aikuislukijallekin iso ilo, etenkin jos kysymys liittyy itselle vaikeaan alaan, kuten minun kohdallani esimerkiksi fysiikkaan.

Pääsin vastaamaan 10-vuotiaan Emilian kysymykseen, ”Saako käyttää muslimihuivia jos ei ole muslimi?

Formaatin mukaisesti hyvin tiiviissä vastauksessani (löytyy sieltä sivun alaosasta) kerroin, etteivät kaikki musliminaiset suinkaan käytä huivia, ja ettei ole olemassa mitään varsinaista muslimihuivia. Huiveja on monenlaisia, samoin pukeutumistyylejä. Kerroin lisäksi, että osassa moskeijoita naisten tulee peittää päänsä, myös siinä tapauksessa, ettei itse ole muslimi. Vastaus kysymykseen on siis kyllä.

Olin tavattoman otettu, kun minua pyydettiin vastaamaan Emilialle. Toivottavasti hän sai riittävän selkeän vastauksen kysymykseensä.

 

Kirja-arvio julkaistu

Näin loppuvuodesta, kun loman tarve alkaa jo olla todellinen ja ulkonakin on niin vietävän harmaata, ilahduttaa kummasti, kun julkaisuja tulee ulos. Muutama viikko sitten kirjoitin tuoreimman Yearbook of Muslims in Europen julkaisusta, ja nyt ilmestyi Journal of Religion in Europen numero 12:1, jossa on mukana kirjoittamani kirja-arvio.

Kirja-arviossa tarkastelen Per-Erik Nilssonin teosta Unveiling the French Republic: National Identity, Secularism, and Islam in Contemporary France. Kyseinen kirja oli erityisen mieluisaa ja kiinnostavaa luettavaa, sillä Nilssonin väitöstutkimuksessa, johon kirja pohjautuu, oli paljon samoja elementtejä kuin omassanikin. Nilsson tuskin tiesi omasta väitösprojektistani, ja itse kuulin hänen jo valmistuneesta väitöskirjastaan aivan oman projektini loppupuolella. Tuolloin en saanut hänen väitöskirjaansa käsiini, yrityksistä huolimatta.

Tutkimme siis molemmat Ranskassa käytyjä poliittisia debatteja musliminaisten päähuiveista ja kasvohunnuista, keskittyen ennen muuta parlamentaarisiin raportteihin aiheeseen liittyen. Ihan sama aineisto meillä ei ollut, ja Nilssonin aineisto oli selvästi omaani laajempi. Olimme lisäksi kumpikin päätyneet tarkastelemaan debatteja kansallisen identiteetin näkökulmasta.

Nilssonin teos on ehdottomasti lukemisen arvoinen, joskin olen sitä mieltä, että perustiedot uskonnon ja valtion suhteesta sekä islamista ja huivikeskusteluista Ranskassa helpottavat lukukokemusta.

 

 

Uunituore julkaisu

Uusin Yearbook of Muslims in Europe on julkaistu. Kyseessä on vuosikirjan yhdestoista osa. Viimevuotiseen tapaan, Suomen osio on kollegani Teemu Pauhan ja minun kirjoittama. Kirja on huiman kallis, 199 euroa, ja olen enemmän kuin iloinen, että saan sen hyllyyni kirjoittajapalkkiona. Vuosikirja on tähän asti löytynyt Helsingin yliopiston kirjastosta, ja oletan, että myös tämä uusin tulee sinne saataville.

YME on tavattoman hyvä perusteos islamista ja muslimeista Euroopassa. Kirjassa on kaikkiaan 43 maaraporttia, joista kussakin esitellään muun muassa islamin historiaa kyseisessä maassa, keskeisiä muslimijärjestöjä, kuluneen vuoden tärkeimpiä julkisia keskusteluja jne. Olen itse käyttänyt vuosikirjaa apuna niin opetuksessa kuin julkaisuissakin, ja myös suositellut sitä monille hyvänä lähteenä, josta aloittaa aihepiiriin tutustuminen.

Kovin kauaa tässä ei ehdi julkaisusta iloita saati ottaa rennosti, sillä seuraavan YME-raportin deadline kummittelee jo kuukauden päässä :)

Artikkelini uskontolukutaidosta

Tänään julkaistiin Uskonnontutkija-lehdessä artikkelini Uskontolukutaito tutkimuksen kohteena. Diskursiivinen näkökulma. Teen artikkelissa metodologisen avauksen (suomalaiseen) uskontolukutaidon tutkimukseen muovaamalla uskontolukutaidon keskeisen kehittäjän, Adam Dinhamin, tulkintakehikon diskursiiviseen tekstitutkimukseen ja tutkijasta riippumattomasti syntyneen aineiston analyysiin sopivaksi. Yhdistän Dinhamin uskontolukutaidon tulkintakehikkoon diskurssihistoriallisen ja retorisen analyysin elementtejä ja luon oman lähestymistapani, jossa tarkastellaan aineistossa esiintyviä kategorisointeja, asenteita ja argumentaatiostrategioita.

Kevätlukukaudella olen tämän artikkelin lisäksi

* lähettänyt kustantajalle uskontolukutaitoa käsittelevän kokoomateoksen. Olen tuon teoksen kolmas toimittaja, ja yksi kirjoittajista yhteensä kolmessa artikkelissa.

* lähettänyt Suomea käsittelevän maakatsauksen Yearbook of Muslims in Europe -teokseen. Olen kirjoittanut katsauksen yhdessä kollegani kanssa. Kirja julkaistaan loppuvuodesta.

* kirjoittanut kaksi kirja-arviota, joista toinen on jo julkaistu. Kolmannen arvion kirjoitan loman aikana.

* sopinut mielenkiintoisesta teemanumerosta suomalaisen tieteellisen julkaisun kanssa.

Nyt hyvillä mielin lomalle!

macro photography of black sunglasses on sand
Photo by Ylanite Koppens on Pexels.com