Kirja-arvio julkaistu

Näin loppuvuodesta, kun loman tarve alkaa jo olla todellinen ja ulkonakin on niin vietävän harmaata, ilahduttaa kummasti, kun julkaisuja tulee ulos. Muutama viikko sitten kirjoitin tuoreimman Yearbook of Muslims in Europen julkaisusta, ja nyt ilmestyi Journal of Religion in Europen numero 12:1, jossa on mukana kirjoittamani kirja-arvio.

Kirja-arviossa tarkastelen Per-Erik Nilssonin teosta Unveiling the French Republic: National Identity, Secularism, and Islam in Contemporary France. Kyseinen kirja oli erityisen mieluisaa ja kiinnostavaa luettavaa, sillä Nilssonin väitöstutkimuksessa, johon kirja pohjautuu, oli paljon samoja elementtejä kuin omassanikin. Nilsson tuskin tiesi omasta väitösprojektistani, ja itse kuulin hänen jo valmistuneesta väitöskirjastaan aivan oman projektini loppupuolella. Tuolloin en saanut hänen väitöskirjaansa käsiini, yrityksistä huolimatta.

Tutkimme siis molemmat Ranskassa käytyjä poliittisia debatteja musliminaisten päähuiveista ja kasvohunnuista, keskittyen ennen muuta parlamentaarisiin raportteihin aiheeseen liittyen. Ihan sama aineisto meillä ei ollut, ja Nilssonin aineisto oli selvästi omaani laajempi. Olimme lisäksi kumpikin päätyneet tarkastelemaan debatteja kansallisen identiteetin näkökulmasta.

Nilssonin teos on ehdottomasti lukemisen arvoinen, joskin olen sitä mieltä, että perustiedot uskonnon ja valtion suhteesta sekä islamista ja huivikeskusteluista Ranskassa helpottavat lukukokemusta.

 

 

Uunituore julkaisu

Uusin Yearbook of Muslims in Europe on julkaistu. Kyseessä on vuosikirjan yhdestoista osa. Viimevuotiseen tapaan, Suomen osio on kollegani Teemu Pauhan ja minun kirjoittama. Kirja on huiman kallis, 199 euroa, ja olen enemmän kuin iloinen, että saan sen hyllyyni kirjoittajapalkkiona. Vuosikirja on tähän asti löytynyt Helsingin yliopiston kirjastosta, ja oletan, että myös tämä uusin tulee sinne saataville.

YME on tavattoman hyvä perusteos islamista ja muslimeista Euroopassa. Kirjassa on kaikkiaan 43 maaraporttia, joista kussakin esitellään muun muassa islamin historiaa kyseisessä maassa, keskeisiä muslimijärjestöjä, kuluneen vuoden tärkeimpiä julkisia keskusteluja jne. Olen itse käyttänyt vuosikirjaa apuna niin opetuksessa kuin julkaisuissakin, ja myös suositellut sitä monille hyvänä lähteenä, josta aloittaa aihepiiriin tutustuminen.

Kovin kauaa tässä ei ehdi julkaisusta iloita saati ottaa rennosti, sillä seuraavan YME-raportin deadline kummittelee jo kuukauden päässä :)

Artikkelini uskontolukutaidosta

Tänään julkaistiin Uskonnontutkija-lehdessä artikkelini Uskontolukutaito tutkimuksen kohteena. Diskursiivinen näkökulma. Teen artikkelissa metodologisen avauksen (suomalaiseen) uskontolukutaidon tutkimukseen muovaamalla uskontolukutaidon keskeisen kehittäjän, Adam Dinhamin, tulkintakehikon diskursiiviseen tekstitutkimukseen ja tutkijasta riippumattomasti syntyneen aineiston analyysiin sopivaksi. Yhdistän Dinhamin uskontolukutaidon tulkintakehikkoon diskurssihistoriallisen ja retorisen analyysin elementtejä ja luon oman lähestymistapani, jossa tarkastellaan aineistossa esiintyviä kategorisointeja, asenteita ja argumentaatiostrategioita.

Kevätlukukaudella olen tämän artikkelin lisäksi

* lähettänyt kustantajalle uskontolukutaitoa käsittelevän kokoomateoksen. Olen tuon teoksen kolmas toimittaja, ja yksi kirjoittajista yhteensä kolmessa artikkelissa.

* lähettänyt Suomea käsittelevän maakatsauksen Yearbook of Muslims in Europe -teokseen. Olen kirjoittanut katsauksen yhdessä kollegani kanssa. Kirja julkaistaan loppuvuodesta.

* kirjoittanut kaksi kirja-arviota, joista toinen on jo julkaistu. Kolmannen arvion kirjoitan loman aikana.

* sopinut mielenkiintoisesta teemanumerosta suomalaisen tieteellisen julkaisun kanssa.

Nyt hyvillä mielin lomalle!

macro photography of black sunglasses on sand
Photo by Ylanite Koppens on Pexels.com

Uusi kirja-arvio

Teologisen Aikakauskirjan uusimmassa numerossa 2/2019 on kirja-arvioni Anabel Ingen kirjasta The Making of a Salafi Woman (2016). Salafismi on konservatiivinen islamin suuntaus, ja kirjassaan Inge kuvaa Lontoossa salafinaisten parissa tekemänsä kenttätyön tuloksia. Kiinnostavaa on muun muassa se, kuinka naiset pyrkivät noudattamaan salafismin tiukkoja ja tarkkoja sääntöjä, mutta käytännössä tekevät usein erilaisia kompromisseja. Lämmin lukusuositus!

Ensimmäinen Argumenta-tapaaminen

Järjestimme ensimmäisen tutkijatapaamisen Argumenta-hankkeemme ”Uskontolukutaito moniarvoisessa yhteiskunnassa” tiimoilta Helsingissä 16. – 17.4.2019. Tapaamisen teemana oli ”Tämän päivän lukutaidot” ja kansainvälisenä vieraanamme oli professori Adam Dinham Iso-Britanniasta.

Tapaaminen antoi ainakin minulle paljon uusia eväitä uskontolukutaito-käsitteen käyttämiseen omassa tutkimuksessani, mikä hyödytti suuresti uskontolukutaitoa käsittelevää artikkeliani, jota juuri kirjoitan. Artikkeli ilmestyy toivon mukaan alkukesästä.

Osana tapaamista järjestimme myös kaikille avoimen keskustelutilaisuuden uskontolukutaidosta ja sen tarpeesta. Keskustelutilaisuuden puhujina olivat professorit Adam Dinham, Martin Ubani ja Tuula Sakaranaho, ja itse toimin keskustelutilaisuuden vetäjänä. Jos sinua kiinnostaa kuulla tarkemmin uskontolukutaidosta, kannattaa ehdottomasti katsoa keskustelutilaisuuden tallenne.

Uskontolukutaitoa käsittelevä katsaus

Vuoden kuudes ja viimeinen julkaisuni tupsahti maailmaan sopivasti juuri ennen joulua. Uskonnontutkijaan kirjoittamassani katsauksessa käsittelen uskontolukutaitoa ja uskonnontutkimusta Suomessa. Kuten edellisessä postauksessani mainitsinkin, on uskontolukutaito osa työtehtäviäni jo nyt, vaikken varsinaisesti omaan tutkimukseeni ole vielä päässyt keskittymään.

Löydät uusimman Uskonnontutkijan numeron täältä, ja mikäli haluat suoraan lukemaan tekstiäni, löydät sen täältä.

 

 

 

Yearbook of Muslims in Europe

Nyt marraskuussa on julkaistu uusin, muslimeja Euroopassa käsittelevä vuosikirja, jossa on mukana kollegani Teemu Pauhan ja minun kirjoittama raportti Suomesta. Oli ilo päästä mukaan kirjoittamaan tähän vuosittaiseen teokseen, joka kokoaa yhteen joukon aihepiirin eurooppalaisia asiantuntijoita.

  • Teemu Pauha & Johanna Konttori: ”Finland”. Oliver Scharbrodt, Samim Akgönül, Ahmet Alibašić, Jørgen S. Nielsen and Egdunas Racius (eds.) 2018: Yearbook of Muslims in Europe, Volume 10. Leiden: Brill.

Lisätietoja kirjasta löytyy täältä.

Islamin näkyvin symboli?

IMG_4422.jpg

Kesäkuussa julkaistiin Alexandra Bergholmin ja Riku Hämäläisen toimittama teos Katse pyhään. Näkökulmia uskonnon aineellisuuteen (Partuuna, 2018).

Teoksessa tarkastellaan muun muassa tiibetinbuddhalaista mandalaa, enkelitalismaania, ikonia, shamaanin rumpua, Australian aboriginaalien pyhää vuorta Ulurua, sekä tasankointiaanien kilpeä esimerkkeinä uskonnon aineellisuudesta.

Oma artikkelini käsittelee musliminaisten huiveja ja huntuja. Nostan esiin opillisen monitulkintaisuuden koskien musliminaisten pukeutumista, esittelen niitä lukuisia tapoja, joilla maailman musliminaiset pukeutuvat, ja pohdin huivin ja hunnun politisoitumista ennen muuta eurooppalaisessa kontekstissa.