Uusi kirja-arvio

Teologisen Aikakauskirjan uusimmassa numerossa 2/2019 on kirja-arvioni Anabel Ingen kirjasta The Making of a Salafi Woman (2016). Salafismi on konservatiivinen islamin suuntaus, ja kirjassaan Inge kuvaa Lontoossa salafinaisten parissa tekemänsä kenttätyön tuloksia. Kiinnostavaa on muun muassa se, kuinka naiset pyrkivät noudattamaan salafismin tiukkoja ja tarkkoja sääntöjä, mutta käytännössä tekevät usein erilaisia kompromisseja. Lämmin lukusuositus!

Yearbook of Muslims in Europe

Nyt marraskuussa on julkaistu uusin, muslimeja Euroopassa käsittelevä vuosikirja, jossa on mukana kollegani Teemu Pauhan ja minun kirjoittama raportti Suomesta. Oli ilo päästä mukaan kirjoittamaan tähän vuosittaiseen teokseen, joka kokoaa yhteen joukon aihepiirin eurooppalaisia asiantuntijoita.

  • Teemu Pauha & Johanna Konttori: ”Finland”. Oliver Scharbrodt, Samim Akgönül, Ahmet Alibašić, Jørgen S. Nielsen and Egdunas Racius (eds.) 2018: Yearbook of Muslims in Europe, Volume 10. Leiden: Brill.

Lisätietoja kirjasta löytyy täältä.

Islamin näkyvin symboli?

IMG_4422.jpg

Kesäkuussa julkaistiin Alexandra Bergholmin ja Riku Hämäläisen toimittama teos Katse pyhään. Näkökulmia uskonnon aineellisuuteen (Partuuna, 2018).

Teoksessa tarkastellaan muun muassa tiibetinbuddhalaista mandalaa, enkelitalismaania, ikonia, shamaanin rumpua, Australian aboriginaalien pyhää vuorta Ulurua, sekä tasankointiaanien kilpeä esimerkkeinä uskonnon aineellisuudesta.

Oma artikkelini käsittelee musliminaisten huiveja ja huntuja. Nostan esiin opillisen monitulkintaisuuden koskien musliminaisten pukeutumista, esittelen niitä lukuisia tapoja, joilla maailman musliminaiset pukeutuvat, ja pohdin huivin ja hunnun politisoitumista ennen muuta eurooppalaisessa kontekstissa.

Uskontososiologia

Pitkä projekti on tulossa päätökseensä, kun Uskontososiologia-niminen perusteos julkaistaan aivan näin aikoina. Sain itselleni kirjoittajakappaleen tänään, ja ai että tuntui hyvältä.

Kimmo Ketolan, Tuomas Martikaisen ja Teemu Tairan toimittama, ja Eetoksen kustantama teos sisältää kaikkiaan 23 lukua, jotka valottavat uskontososiologian alaan kuuluvia teemoja. Oma kontribuutioni käsittelee uskontoa, nationalismia ja kansallista identiteettiä.

Oli hienoa olla mukana projektissa, joka toi yhteen näinkin suuren joukon suomalaisia tutkijoita, jotka tarkastelevat uskontoa sosiologisesta näkökulmasta.

Ja kirjalle luonnollisestikin vahva lukusuositus!

Helsinki Study of Religions. A Reader

Eilen julkaistiin Riku Hämäläisen, Heikki Pesosen ja Terhi Utriaisen toimittama teos Helsinki Study of Religions. A Reader. Siihen on koottu lähes kolmekymmentä artikkelia, joiden kirjoittajat ovat Helsingin yliopiston uskontotieteen oppiaineessa väitelleitä ja / tai työskennelleitä (työskenteleviä). Mukana on artikkelini nimeltä ”Laïcité and the Challenge of Diversity in 21st Century France”.

Arvion kirjasta löydät täältä.

Professori Sakaranahon juhlakirja

Tänään julkaistiin väitöskirjani ohjaajan, professori Tuula Sakaranahon juhlakirja nimeltä ”Kohtaamisia. Kirjoituksia uskonnosta, arjesta ja monikulttuurisuudesta”, jonka ovat toimittaneet Riku Hämäläinen ja Heikki Pesonen. Oma panokseni kirjaan on artikkeli nimeltä ”Monikulttuurisuus, uskonto ja koulu Ranskassa”, ja lisäksi olen kääntänyt neljä kirjassa mukana olevaa artikkelia englannista suomeksi.

Kirjassa on kaikkiaan 27 artikkelia, jotka käsittelevät muun muassa uskontoa Irlannissa, suomalaisten islam-vastaisuutta, uskonnonopetusta, sekä tataarin kieltä ja kirjallisuutta Suomessa.

Kirja-arvostelu Uskonnontutkijassa

Uusimmassa Uskonnontutkijassa (2/2014) on arvioni Renata Pepicellin teoksesta Islamin huntu. Kyseessä on yleistajuinen esitys hunnun käytön historiasta ja nykypäivästä. Islamin huntua voi hyvin suositella esimerkiksi niille, jotka kaipaavat taustatietoa Euroopassa erityisesti 2000-luvulla käydyille keskusteluille musliminaisten päähuiveista ja kasvohunnuista.

Kirja-arvion pääset lukemaan täältä.