Uskontotieteen perusoppikirja

Viime viikolla julkaistiin Heikki Pesosen ja Tuula Sakaranahon toimittama teos Uskontotieteen ilmiöitä ja näkökulmia (Gaudeamus). Kyseessä on uskontotieteen perusoppikirja, joka sisältää ison joukon artikkeleita, aiheinaan muun muassa ateismi ja uskonnottomuus, fundamentalismi, uskonnollinen kokemus sekä uskonto ja media.

A2FF5C1F-8862-4F35-BEC6-D860CDEA38FD

Kirjassa on mukana kaksi lukua, joita olen ollut kirjoittamassa. Ensimmäinen näistä käsittelee maailmanuskontoja, ja olen kirjoittanut sen yhdessä Tuula Sakaranahon kanssa. Tuula on uskontotieteen professori ja yksi lähimmistä kollegoistani uskontotieteessä. Hän oli myös väitöskirjani ohjaaja.

Maailmanuskonnoista puhuttaessa niiden olemassaoloa harvemmin kyseenalaistetaan tai avataan sen tarkemmin. Tähän on kuitenkin alkanut tulla muutosta. Tiesittekö esimerkiksi, että buddhalaisuus on nimetty vasta 1800-luvun puolella? Tai että hindut eivät itse mielellään puhu hindulaisuudesta? Erilaisten kansanuskojen kannattajia on maailmassa satoja miljoonia, mutta puhutaanko heistä juurikaan kursseilla, joilla esitellään maailman eri uskontoperinteitä? Lisäksi islamin ja kristinuskon kaltaisista vakiintuneista maailmanuskonnoista kerrotaan yleensä aika oppikeskeisesti, eletyn uskonnollisuuden jäädessä pienempään osaan. Muun muassa tällaisista asioista kirjoitamme Tuulan kanssa.

Toinen luku, jota olen ollut kirjoittamassa käsittelee muuttoliikettä ja ylirajaista uskontoa, ja olen kirjoittanut sen yhdessä Teemu Pauhan kanssa. Tuulan tapaan Teemu on läheinen kollega. Meitä kaikkia yhdistää muun muassa se, että olemme tutkineet tavalla tai toisella eurooppalaista islamia. Teemun kanssa olemme kirjoittaneet aika paljon yhdessä: muistaakseni kolme artikkelia on nyt julkaistu, ja kaksi on vielä tulossa  tämän vuoden puolella. Lisäksi meillä on yksi isompi yhteinen hanke, mutta siitä lisää jollain toisella kerralla.

Uskonto on monin tavoin maantieteellisiä rajoja ylittävä ilmiö. Aikanaan tähän tarvittiin muuttoliikettä, mutta nykyteknologia mahdollistaa uskonnollisten vaikutteiden siirtymisen maailman toiselta puolelta toiselle käytössä olevan nettiyhteyden tarjoamaa vauhtia. Luvussamme nostamme esimerkkejä ennen muuta islamiin liittyen. Esimerkiksi Helsingin moskeijahankkeen yhteydessä ylirajaisuus ja maahanmuutto tulivat monin tavoin esiin. Suomen muslimeista merkittävä osa on edelleen ensimmäisen polven maahanmuuttajia, vaikkakin islam ja muslimit suomalaistuvat kovaa vauhtia. Moskeijalle haettiin rahoitusta pääasiallisesti Persianlahden maista sillä tarvittavan suuruista rahoitusta ei Suomesta oikein löydy. Moni moskeijahanketta vastustanut perusteli kantaansa muiden (nimeämättä jääneiden) maiden ongelmallisilla moskeijahankkeilla. Lisäksi huolehdittiin rahoittajamaista mahdollisesti tulevista opillisista vaikutteista.

Olen iloinen, että tämä kirjahanke on valmiina. Uskontotieteeseen tarvittiin päivitettyä perusoppikirjaa ja nyt sellainen on jälleen olemassa.

Uusi kirja-arvio

Teologisen Aikakauskirjan uusimmassa numerossa 2/2019 on kirja-arvioni Anabel Ingen kirjasta The Making of a Salafi Woman (2016). Salafismi on konservatiivinen islamin suuntaus, ja kirjassaan Inge kuvaa Lontoossa salafinaisten parissa tekemänsä kenttätyön tuloksia. Kiinnostavaa on muun muassa se, kuinka naiset pyrkivät noudattamaan salafismin tiukkoja ja tarkkoja sääntöjä, mutta käytännössä tekevät usein erilaisia kompromisseja. Lämmin lukusuositus!

Yearbook of Muslims in Europe

Nyt marraskuussa on julkaistu uusin, muslimeja Euroopassa käsittelevä vuosikirja, jossa on mukana kollegani Teemu Pauhan ja minun kirjoittama raportti Suomesta. Oli ilo päästä mukaan kirjoittamaan tähän vuosittaiseen teokseen, joka kokoaa yhteen joukon aihepiirin eurooppalaisia asiantuntijoita.

  • Teemu Pauha & Johanna Konttori: ”Finland”. Oliver Scharbrodt, Samim Akgönül, Ahmet Alibašić, Jørgen S. Nielsen and Egdunas Racius (eds.) 2018: Yearbook of Muslims in Europe, Volume 10. Leiden: Brill.

Lisätietoja kirjasta löytyy täältä.

Islamin näkyvin symboli?

IMG_4422.jpg

Kesäkuussa julkaistiin Alexandra Bergholmin ja Riku Hämäläisen toimittama teos Katse pyhään. Näkökulmia uskonnon aineellisuuteen (Partuuna, 2018).

Teoksessa tarkastellaan muun muassa tiibetinbuddhalaista mandalaa, enkelitalismaania, ikonia, shamaanin rumpua, Australian aboriginaalien pyhää vuorta Ulurua, sekä tasankointiaanien kilpeä esimerkkeinä uskonnon aineellisuudesta.

Oma artikkelini käsittelee musliminaisten huiveja ja huntuja. Nostan esiin opillisen monitulkintaisuuden koskien musliminaisten pukeutumista, esittelen niitä lukuisia tapoja, joilla maailman musliminaiset pukeutuvat, ja pohdin huivin ja hunnun politisoitumista ennen muuta eurooppalaisessa kontekstissa.

Uskontososiologia

Pitkä projekti on tulossa päätökseensä, kun Uskontososiologia-niminen perusteos julkaistaan aivan näin aikoina. Sain itselleni kirjoittajakappaleen tänään, ja ai että tuntui hyvältä.

Kimmo Ketolan, Tuomas Martikaisen ja Teemu Tairan toimittama, ja Eetoksen kustantama teos sisältää kaikkiaan 23 lukua, jotka valottavat uskontososiologian alaan kuuluvia teemoja. Oma kontribuutioni käsittelee uskontoa, nationalismia ja kansallista identiteettiä.

Oli hienoa olla mukana projektissa, joka toi yhteen näinkin suuren joukon suomalaisia tutkijoita, jotka tarkastelevat uskontoa sosiologisesta näkökulmasta.

Ja kirjalle luonnollisestikin vahva lukusuositus!